Verkostomainen yhteistyö aikuiskoulutuksen kehittämisessä – Case Lapin korkeakoulukonserni
Helena Kangastie ja Hannele Keränen
Aikuiskoulutus on noussut yhä tärkeämpään rooliin yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä. Eräs syy merkityksen kasvamiseen on työelämän raju muutos, johon vaikuttavat toisaalta nykyinen väestönkehitys ja toisaalta uuden oppimista edellyttävä tietotekninen kehitys. Elinikäinen oppiminen onkin noussut koulutuspoliittiseksi linjaukseksi niin kansainvälisissä, kansallisissa kuin maakunnallisissa puheenvuoroissa. Työelämän ja koulutuksen välistä yhteistyötä halutaan kehittää ja samalla turvata edellytyksiä vastata tulevaisuuden muutoksiin, kuten työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen. Aikuiskoulutuksessa työelämän palvelutehtävän lisäksi on korostettu ihmisen itsensä toteuttamisen tarpeita. Koulutuksesta saatavan osaamisen ajatellaan palvelevan sekä tuotantoa että työyhteisön toimivuutta ja parantavan yksilön työsuoritusta. Aikuiskoulutuksen tarjoamat välineet (esim. tieto, menetelmät) voivat olla avain yksilön ja työelämän tarpeiden integroimiseen. (Vartiainen 2006 ja http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/?lang=fi.)
Myös elinkeinorakenteen muutos on vaikuttanut suomalaisen koulutusjärjestelmän kehitykseen; oppiminen ja koulutus ovat olleet tästäkin näkökulmasta kovassa muutospaineessa viimeiset parikymmentä vuotta. Konkreettisena esimerkkinä muutoksesta voidaan mainita ns. perinteiset ammatilliset kertatutkinnot: niiden perusajatuksena oli alun perin tarjota opiskelijalle niin kattava käytännön ja teorian osaamispohja, että tutkinnon saanut henkilö pystyi sen suoritettuaan työskentelemään alalla eläkeikäänsä saakka, vaikka alan osaamistarpeet tai toimenkuva muuttuivatkin vuosien kuluessa. Tällainen ajatusmalli ei istu nykymuotoiseen yhteiskuntaan: ammatteja häviää, uusia syntyy, koulutusorganisaatiot yhdistyvät, nuoret suuntaavat kasvukeskuksien oppilaitoksiin ja voivat tehdä useampaa tutkintoa yhtä aikaa. Samalla yhä useampi työssäkäyvä opiskelee koko ikänsä. Koulutusorganisaatiot myös ketjuuntuvat ja verkostoituvat sekä kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, ja muutkin yhteiskunnalliset instituutiot tekevät vaihdantaa koulutusorganisaatioiden kanssa. (Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 – menestyksen eväät tulevaisuudessa 2008, 7 ja 33.)
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2007 toteuttaman ”Koulutus ja oppiminen” –tulevaisuusbarometrin vastausten perusteella nimettiin neljä pääteemaa, jotka kuvaavat suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämishaasteita ja –mahdollisuuksia (Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 – menestyksen eväät tulevaisuudessa 2008, 21):
1) uudenlaiset yhteistyömallit ja –verkostot,
2) opetuksen laadun turvaaminen,
3) koulutusjärjestelmän rakenteiden joustavuus ja
4) koulutuksen painopisteen siirtäminen reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen.
Erityisesti koulutuksen laatuun sekä jatko- ja täydennyskoulutukseen liittyvät kysymykset nousivat barometrin mukaan suurimman muutospaineen kohteiksi.
Kansallisella tasolla haasteisiin pyritään vastaamaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksella (AKKU), jonka tavoitteena on parantaa työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta sekä kannustaa työikäisiä osaamisensa jatkuvaan ylläpitoon ja kehittämiseen. Lisäksi uudistuksella tavoitellaan työn tuottavuuden parantamista, maahanmuuttajien työllistymisen tehostamista, eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä ja työelämään siirtymisen edistämistä. Uudistuksessa korostetaan myös korkeakoulujen kehittämistarpeita, joita ovat oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen luominen korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen hankittavaan koulutukseen, erityispätevyyksien luominen yhteistyössä työelämän kanssa, tutkinnon osien suorittaminen ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2008.)
Lapin maakunta – nykytila ja kehittämisen painopisteet työvoiman koulutuksen ja yksilön kehittymisen näkökulmasta
Lappi on Suomen pohjoisin ja laajin maakunta, pinta-alaltaan noin 99 000 neliökilometriä. Vuonna 2007 kokonaisasukasmäärä oli 184 390. Maakunnan väestönkehitys on laskeva ja esimerkiksi vuoden 2010 jälkeen työvoimasta poistuvien määrä on noin 1 000 henkilöä suurempi kuin työmarkkinoille astuvien määrä. Maakunnan kehittämisessä tärkeä kysymys on, miten vastataan työmarkkinavajaukseen, jotta Lapin myönteinen kehityskulku varmistuisi. (Lapin korkeakoulujen innovaatio-ohjelma 2009, 7.)
Lapille ominaiset erityispiirteet – pohjoisuus, pitkät välimatkat ja harva asutus - tuovat omat haasteensa koulutusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden yhteistyölle: onnistumisen edellytyksenä on laaja kehittämisen keinovalikoima ja koko maakunnan tasa-arvoinen kehittäminen. Erityisesti maakuntakeskusten elinkeinoelämän kohtuullisen hyvästä kehityksestä huolimatta Lapin heikkoutena on edelleen korkea työttömyys ja muuttotappio. Työttömyysluvuissa näkyy Lapin elinkeinorakenteen voimakas muutos: alkutuotannosta vapautunut väestö ei ole työllistynyt uusien kasvualojen työpaikkoihin niiden erilaisten osaamisvaatimusten vuoksi. Tästä johtuen on syntynyt tilanne, jossa lappilaiset yrityksillä on pula osaavasta työvoimasta samanaikaisesti, kun maakunnan työttömyysaste on lähes 17 %. (Lapin liitto 2009.)
Haasteena on myös väestön nopea vanheneminen. Vuoteen 2010 Lapin kuntien henkilöstöstä noin 40 % siirtyy eläkkeelle. Samoin yritystoiminnan kehittämisessä haasteena on yritystoiminnan jatkuminen yrittäjän eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Koska eläkkeelle siirtyvät ikäluokat kasvavat vuosi vuodelta, uutta työvoimaa tarvitaan kaikilla aloilla. Lapissa nuorten ikäluokkien koko pienenee, ja tulevaisuuden työelämän koulutustarpeen tyydyttämiseksi Lapin liiton koulutustavoitteissa kehotetaan siirtämään painopistettä yhä enemmän aikuisten ja maahanmuuttajien kouluttamiseen. Aikuiskoulutus Lapissa merkitsee siis paitsi koulutuksen sisällön muuttumista, myös monimuotoisuuden lisääntymistä. (Lapin liitto 2007.)
Vaikka Lapissa väestön koulutustaso on edelleen muuta maata alhaisempi ja varsinkin korkeakoulutettujen osuudet selvästi keskiarvojen alapuolella, niin koulutusasteen mukaan tarkasteluna vuosina 1995–2000 Lapissa kasvoivat suhteellisesti eniten korkeakouluasteen koulutusta edellyttäneet työpaikat (2033) ja määrällisesti toisen asteen koulutuksen suorittaneiden työpaikat (2933). Vastaavasti työpaikat vähentyivät perusasteen koulutustason tehtävissä (-1778). Valtakunnalliseen kehitykseen verrattuna Lapissa perusasteen työpaikkojen suhteellinen väheneminen on ollut suurempi.
Alueen kilpailukyvyn kehittämiseksi osaamisen lisääminen sekä innovaatioita luovan ympäristön rakentaminen ovat Lapin kehittämisstrategian keskeisimpiä tehtäviä. Koulutustarjonnan kehityksessä on maakuntatasolla kolme keskeistä painopistettä: osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja poistumaan vastaaminen, alueen kehittämistä ja strategisten tavoitteiden toteutumista tukevan koulutuksen varmistaminen sekä erikoisalojen ja alueen vahvuuksiin liittyvän koulutuksen profiloituminen ja vetovoimaisuus sekä valtakunnallisesti että myös kansainvälisesti. (Lapin liitto 2009.) Vastaavasti koulutusasteittain tarkasteltuna keskeistä on koulutuspalvelujen alueellinen saatavuus Lapin läänissä ja riittävän monipuolisen koulutustarjonnan ylläpito työvoiman, alueen ja myös alueen väestön tarpeiden näkökulmasta. Toisen asteen koulutuksessa lähtökohtana on opiskelupaikan tarjoaminen koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen merkittävänä tehtävänä on lappilaisen osaamisen kehittämisen lisäksi innovaatiotoiminnan edistäminen maakunnassa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Lapin maakuntakorkeakoulu, jonka kautta korkeakouluopetus viedään koko maakuntaan. Aikuisten ammatillisessa peruskoulutuksessa keskeistä on huomioida vähäisen pohjakoulutuksen omaavan työvoiman työmarkkina-aseman parantamiseen eri keinoin. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on Lapin läänin tasapainoinen kehittäminen maakuntakeskusten ja muiden seutukuntien profiloitumista tukevalla tavalla. (Lapin liitto 2009.)
Lapin korkeakoulukonserni yhteisönä ja maakunnallisena korkean asteen kouluttajana
Lapin korkeakoulukonserni on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun muodostama korkeakouluyhteisö, jonka tehtävänä on yhdistää edellä mainittujen korkeakoulujen koulutus-, tutkimus-, kulttuuri- sekä muu osaaminen. Korkeakoulukonserni varmistaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan tulevaisuuden Lapissa. Korkeakoulukonserniin kuuluvat korkeakoulut suorittavat kansalliset tehtävänsä osana Suomen korkeakoulujärjestelmää sekä tuottavat yhteistyössä toimien Lapin tarvitsemaa korkeakouluopetusta, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, palvelutoimintaa sekä muuta asiantuntemukseen perustuvaa aluevaikuttavuutta. Kehittämisen painopistealueita ovat sisältöjen kehittäminen, yhteisten palvelujen kehittäminen, hallinnon ja toiminnan kehittäminen sekä konsernin ja ympäröivän yhteiskunnan yhteistyön kehittäminen. (Lapin korkeakoulukonsernin strategia 2009, 1.)
Lappilaisten korkeakoulujen yhteistyö perustuu yhteisessä strategisessa suunnitelmassa sovittuihin koulutusvastuisiin sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen tehtävien mukaiseen duaalimalliin. Korkeaan kansainväliseen tasoon tähtäävässä tutkimus- ja kehitystyössä yliopisto vastaa perustehtävänsä mukaisesta tutkimuksesta ja ammattikorkeakoulut niille kuuluvasta soveltavasta tutkimus- ja kehitystyöstä. Maakunnan yksityisen ja julkisen sektorin kehittämistä palvelevassa toiminnassa korkeakoulut sitoutuvat yhteisesti hyväksyttyyn innovaatio-ohjelmaan. Korkeakoulukonserniin kuuluvat Rovaniemellä toimintansa jo aloittanut Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Tornioon perustettava Kulttuuri-instituutti. (Lapin korkeakoulukonsernin strategia 2009, 1.) Instituuttien toiminnassa ovat mukana myös Lapin ammattiopisto ja ammattiopisto Lappia. Molemmat ovat merkittäviä toisen asteen kouluttajia Lapin läänissä.
Konserniin kuuluvat ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämään ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten ja työyhteisöjen kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Lappia palveleva osaaminen syntyy koulutuksen rakenteellisesta kehittämisestä, työnjaosta ja vastuusta sekä yhteisen innovaatio-ohjelman vahvistamasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Konsernin korkeakoulujen innovaatio-ohjelman toiminnallisia yhteistyön painoalueita ovat elämysten, matkailun ja kulttuurin Lappi, hyvinvoinnin Lappi, luonnonvarojen Lappi sekä teollisuuden Lappi. Yhteisiä osaamisalueita ovat pohjoisuuteen liittyvä osaaminen (arktinen tutkimus ja kylmän ilmanalan sovellukset), yrittäjyys, liiketoimintaosaaminen ja ICT-osaaminen. (Lapin korkeakoulujen innovaatio-ohjelma 2009, 14.)
Konsernin toimeenpanosuunnitelman eräänä painopistealueena on aikuiskoulutusyhteistyön lisääminen sekä Lapin korkeakoulujen että muiden aikuiskoulutuksesta vastaavien toimijoiden, kuten toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, kanssa. Tavoitteena on, että Lapin korkeakoulukonsernilla on yhteinen aikuiskoulutusstrategia vuoteen 2010 mennessä.
Tavoitteen saavuttamiseksi on asetettu Lapin korkeakoulukonsernin aikuiskoulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on:
1) seurata aktiivisesti kansallisen aikuiskoulutuspolitiikan ja aikuiskoulutuksen kehittämistä,
2) kartoittaa Lapin aikuiskoulutuksen nykytilaa (ml. toisen asteen toiminta),
3) tehdä tarpeisiin perustuvia ehdotuksia aikuiskoulutuksen tarjonnan, vaikuttavuuden ja koordinaation kehittämiseksi sekä
4) valmistella yhteistä aikuiskoulutusstrategiaa.
Aikuiskoulutuksen tarjonnan, vaikuttavuuden ja koordinaation kehittämisessä tulee huomioida mm. kansallisen aikuiskoulutuspolitiikan kokonaisuudistukseen liittyvät ehdotukset ja linjaukset, Lapin avoimen korkeakouluopetuksen työryhmän kehittämissuunnitelmat sekä Lapin maakuntakorkeakoulun tarjoamat aikuiskoulutuksen koordinaatiomahdollisuudet.
Lapin korkeakoulukonsernin aikuiskoulutustyöryhmään kuuluvat kehittämispäällikkö Antti Koski Lapin yliopistosta, joka toimii ryhmän puheenjohtajana. Työryhmän jäseninä toimivat vs. toimialajohtaja Hannele Keränen (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu), aikuiskoulutusjohtaja Martti Holster (ammattiopisto Lappia), lehtori Jyrki Huhtaniska (Rovaniemen ammattikorkeakoulu), erikoissuunnittelija Erkki Jääskö (Rovaniemen koulutuskuntayhtymä), aikuiskoulutuksen kehityspäällikkö Helena Kangastie (Rovaniemen ammattikorkeakoulu), kehittämispäällikkö Jorma Puuronen (Lapin yliopisto), koulutussuunnittelija Raimo Pyyny (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu), tutkijatohtori Jarno Valkonen (Lapin yliopiston henkilöstöjärjestöjen edustaja) ja projekti-insinööri Aslak Siimes (kuntayhtymä Lappian henkilöstöjärjestöjen edustaja). Asiantuntijajäsenenä ryhmän työskentelyyn osallistuu myös Lapin lääninhallituksen sivistysosaston osastopäällikkö Kauko Kunnari.
Lappi asuttuna - Verkostomainen yhteistyö Lapin aikuiskoulutuspalveluissa
Koulutuspalveluiden saatavuus on Lapin asuttuna pysymisen peruskysymyksiä. Koulutuksen ja osaamisen lähtötilanne on kuitenkin hyvä: Lapissa on kattava kouluverkko, joka ulottuu perusopetuksesta korkea-asteen koulutukseen. Koulutustarjonnan määrä on riittävä, mutta seutukunnittain, koulutusaloittain ja -asteittain tarjonta ei vastaa täysin Lapin yritysten työvoimatarpeita. (Lapin liitto 2009.) Tavoitteena on kehittää osaamista kansainvälisesti kilpailukykyiseksi eri toimijoiden yhteistoiminnan, työelämäyhteistyön sekä innovatiivisten oppimismallien ja käytäntöjen ansiosta. Jokaiselle lappilaiselle taataan hyvät yhteiskunta- ja tietoyhteiskuntavalmiudet sekä koulutuksen saavutettavuus, tasa-arvo ja laatu.
Työmarkkinoiden muutoksen nopeutuminen ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen asettavat kasvavia vaatimuksia aikuiskoulutuksen tarpeiden määrälliselle ja laadulliselle ennakoinnille Lapin läänissä. Lapissa aikuiskoulutukseen osallistui esimerkiksi vuonna 2006 yli 50 000 henkilöä eli 47 % työikäisestä väestöstä. Koulutuksen tarkoituksenmukainen suuntaaminen edellyttää nuorten ja aikuisten koulutuksen sovittamista. Työpaikat syntyvät aloille, joissa edellytyksenä on vähintään toisen asteen koulutus. Lapissa on vähäisen pohjakoulutuksen saaneita muuta maata enemmän ja koulutusta tulisi painottaa tähän ryhmään. Lisäksi tarvitaan työelämän ja koulutuksen yhteistyötä, jotta saataisiin myös nuoria aloille, joilla työelämän tarve on suuri. Suurin työvoiman tarve tulee olemaan hoitotyöhön, talouden, hallinnon ja tuotannon johto- ja asiantuntijatyöhön sekä teolliseen työhön. (Lapin liitto 2009.)
Työorganisaatioiden menestyminen riippuu tulevaisuudessa entistä enemmän sen kyvystä uudistaa omia tehtävä- ja osaamisrakenteitaan, koska toiminta- ja kilpailuympäristö muuttuvat nopeasti. Muutos tuo mukanaan osaamisen uudistumisen vaatimuksen. Lapin yritysten ja organisaatioiden osaamisen kannalta merkittäväksi nousevat räätälöidyt oppimismahdollisuudet ja kehittämiseen kytketyt koulutukset. Onnistunut toteuttaminen edellyttää toimivaa yhteistyötä opiskelijan, korkeakoulun ja työyhteisön välillä. Tutkimus- ja kehitystoiminta on keskeinen osa korkeakoulujen toimintaa, jossa syntyy uutta osaamista. Sen avulla voidaan tunnistaa Lapin alueelliset osaamistarpeet, joita tarvitaan eri ympäristöissä ammatillisen asiantuntijan tehtäväalueissa. Korkeakoulun aikuiskoulutuksen rooli voisi jatkossa laajentua koulutuspalveluiden suunnittelusta ja toteuttamisesta työyhteisöjen osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Kansainvälisyydestä ja monikulttuurisesta osaamisesta on tullut oleellinen osa korkeakoulujen opetusta, tutkimusta ja kehittämistä. Aikuiskoulutuksen kansainvälistymisellä myös Lapissa edistetään monikulttuurisuutta, maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia (esim. valmentava koulutus), osallistumisaktiivisuutta ja hankeosaamista. (KESU 2007–2012 2007, 9–10.)
Lapin korkeakoulukonsernin aikuiskoulutuksen strategiatyö on käynnistynyt keväällä 2009. Verkostomaisella yhteistyöllä on tarkoitus palvella Lapin ihmisiä ja työelämää. Nykytilan analyysin kautta on edetty hahmottelemaan strategisia tavoitteita, jotka suuntautuvat vaikuttavuuteen, toiminnalliseen tehokkuuteen, laatuun ja henkilöstövoimavaroihin. Lapissa toteutettavan aikuiskoulutuksen kehittämishaasteet painottuvat suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheisiin. Suunnitteluvaiheeseen liittyviä kehittämishaasteita ovat ennakointitiedon hyödyntäminen aikuiskoulutuksen tarjonnassa sekä suunnittelun koordinoiminen lappilaisten aikuiskoulutustoimijoiden välillä. Toteutukseen liittyvät kehittämishaasteet ovat niin sanottuun aikuispedagogiikkaan (andragogiikka) liittyvä osaaminen, etä- ja monimuoto-opetukseen liittyvät pedagogiset ratkaisut sekä oppimismenetelmät ja oppimisympäristöt. Arvioinnin alueella kehittämishaasteena on aikuiskoulutuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi, arviointimenetelmät ja arvioinnin hyödynnettävyys aikuiskoulutuksen suunnittelussa.
Lähteet:
Aalto, Hanna-Kaisa., Ahokas, Ira & Kuosa, Tuomo. 2008. Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 – menestyksen eväät tulevaisuudessa. Hankkeen loppuraportti. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu-julkaisuja 1/2008.
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. 2008. Akku-johtoryhmän väliraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:20.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Ammatillisesti_suuntautuneen_aikuiskoulutuksen_kokonaisuudistus.html?lang=fi. Luettu 30.8.2009
KESU 2007–2012. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. 2007. Opetusministeriö. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/kesu_2012_fi.pdf. Luettu 18.9.2009
Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet. 2008. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2008/Korkeakoulujen_aikuiskoulutuksen_nykytila_ja_kehittamiskohteet.html?lang=fi. Luettu 30.8.2009
Lapin korkeakoulujen innovaatio-ohjelma. 2009.
http://lkkk.infoweb.as.tietotalo.fi/includes/loader.aspx?id=a5dce757-fe1e-47fc-bf13-28f55df0e442. Luettu 14.9.2009
Lapin korkeakoulukonsernin strategia. 2009.
http://lkkk.infoweb.as.tietotalo.fi/Suomi/Konsernihanke/Konsernistrategia.iw3. Luettu 10.9.2009
Lapin liitto. 2007. Koulutuksen aloittajatavoitteet Lapissa 2012.
http://www.lapinliitto.fi/paatoksenteko/lh240807/liite4. Luettu 16.9.2009
Lapin lääninhallitus. 2007. Ennakointikatsaus.
http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/sivistys/home.nsf/files/E068197890DD1772C22572D8001F9F91/$file/Ennakointikatsaus2007.pdf. Luettu 16.9.2009
Lapin maakuntasuunnitelma. Lappi 2020. Lapin liitto. http://www.lapinliitto.fi/maakuntasuunnitelma/index.html. Luettu 15.9.2009
Lapin liitto. Lapin maakuntasuunnitelma 2030. Luonnos 10.6.2009.
http://www.lapinliitto.fi/maakuntasuunnitelma/masu%202030_luonnos10062009.pdf. Luettu 15.9.2009
Vartiainen, M. 2006. Pohjois-Karjala ja korkeakoulutasoinen aikuiskoulutus. Pohjois-Karjalan Maakuntakorkeakoulu-hanke. Esiselvitys. http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/pdf/mkk_esiselvitys_2006.pdf. Luettu 10.9.2009